kuten otsikosta voi huomata tasan vuosi sitten hain outokummusta hartsan ja en ole katunut sitä hakua koskaan ! Hartsa on mulle mun koko elämä ja en takuulla ikinä haluu luopua siitä. Aika tyhmää mutta aina kun mä lähen tallista niin mulle tulee sitä ikävä :-( vaikka olen ollut varmaan nämä viimeiset 4kk maailman huonoin omistaja... siitä on oma teksti tuolla alempana.
mä voisin jatkaa tätä tekstiä vaikka kuinka kauan mutta voin lyhentää sitä kahteen samaa tarkoittavaan lauseseen... I love You ja je t'ame
vaikka noi lauseet on varmaan Yks miljoonas osa siitä mitä mä tunnen hartsaa kohtaan oli ne pakko sanoo.mutta noh ei mennä nyt liian "herkiks"!
äitin kanssa puhuttiin tänään siitä että haluisinko mä mennä helsinkiin takasin. no joo... ja en koska täällä on kaikki mun kamuta ja en tiiä miten tällänen maalaismölli sielä kehä kolmosella pärjäis. Sitten äiti puhu että miten ois sitten kun olisin päässy perus koulusta pois jne ... Oishan siellä opiskelu paikkoja ja muutenkin Semmonen hyvä alku aikuis elämälle mutta entä Santtu :( santtua ilman ei mennä minnekkään :D .. Mutta ei Se tämän hetken aihe olekkaan :/
tänään sain tietää mun serkusta joka on tällä hetkellä jossain hoito kodissa oli aika hirweetä kuulla että oma serkku voi niin huonosti tai Sillee et ei oo omaa perhettä sillee niinku äitii ja isää no joo on mullakin vaan äiti mutta Se kuitenkin pitää musta huolta :) mutta ei mennä taaskaan liian herkiksi :D koska mun pitää lopettaa koska nukkumaan -->
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti